"Pehmeät ja pörröiset suurlähettiläät" : Ähtärin pandojen toimijuus ja karisma Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Jättiläispandat ovat saaneet Suomessa paljon julkisuutta ja viime aikaisen kiinnostuksen taustalla on Suomen ja Kiinan solmima jättiläispandojen tutkimus- ja suojeluhanke. Pandahankkeen myötä Suomesta tuli 14. maa, joka on vastaanottanut jättiläispandoja Kiinasta. Tutkimuksessa tarkastellaan perinteisen median esityksiä Ähtärin pandoista ja selvitetään, mitä merkityksiä jättiläispandoille annetaan uutisissa ja minkälaisena jättiläispandojen toimijuus näyttäytyy uutisten perusteella. Toimijuutta tarkastellaan vetovoiman eli karisman kautta. Tutkimuksen teoreettinen tausta käytetylle metodologialle on sosiaalinen konstruktionismi ja käsitteellinen viitekehys pohjautuu kolmeen ei-inhimillisen karisman muotoon. Aineisto muodostui Helsingin Sanomien uutisartikkeleista, jotka on kerätty Sanoman sähköisestä arkistosta aikaväliltä 1.1.2014 – 31.12.2018. Aineistoa on analysoitu kehysanalyysin keinoin. Aineistosta tunnistettiin mahdollisuuksien, erityisyyden ja riskin kehykset, joiden avulla uutisia on tulkittu. Tutkimuksen tulosten perusteella jättiläispandoihin liitetyissä merkitysten annoissa oli ihmiskeskeinen näkökulma. Merkitykset olivat luonteeltaan suojelullisia, taloudellisia tai poliittisia ja niitä tarkasteltiin kansallisesta, alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Ähtärin pandat esitettiin inhimillistäen, ja jättiläispandoja kuvattiin nirsona ja laiskana pandapariskuntana. Ähtärin pandojen toimijuus rakentuu suhteessa ihmisiin ja pandat kuvattiin hyvin vaikutusvaltaisina suurlähettiläinä, jotka suorittavat tärkeää tehtävää Suomessa. Tulosten perusteella tutkimuksessa tunnistettiin neljäskin karisman muoto, poliittinen karisma. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että silloin kun eläimellä on tarpeeksi ekologista, esteettistä ja kehollista karismaa, sillä on myös poliittista karismaa ja laji soveltuu diplomaattiseksi lahjaksi. Karisman määrä vaihtelee eri aikoina ja eri lajeilla se on erilaista. Mitä karismaattisempi laji on kyseessä, sitä enemmän merkitystä ja vaikuttavuutta eli toimijuutta sillä on suhteessa ihmisiin. Median esityksiä eläimistä tulisi tarkastella mediaa kuluttavien näkökulmasta ja selvittää, miten erilaiset eläinten esittämistavat vaikuttavat itse eläimiin ja mediaa kuluttavien eläinkäsityksiin